• Pakkahuone
• Työnäytteet
• Yhteydet
• Tekijät

• Blogi
• Ajankohtaista
• Briefly in English

15.02.2010

Apple julkisti iPadin, jonka he sanovat olevan merkittävin laite, jonka ovat koskaan valmistaneet. Harva taisi olla välittömästi samaa mieltä. Laitteena iPad ei ehkä erikoinen olekaan, mutta sen vaikutus julkaisutoimintaan voi olla mielenkiintoinen.

Kirjoittaja: Arto

Apple julkisti 27.1.2010 laitteen, josta Steve Jobs sanoi, että tämä on merkittävin laite, jonka Apple on koskaan valmistanut: iPad. Aika harva taisi olla välittömästi samaa mieltä.

 

Niin mikä se oli?

 

iPad on pieni laite, jossa on 9,7 tuuman kokoinen korkealaatuinen kosketusnäyttö, ja joka pyörittää samaa käyttöjärjestelmää kuin menestystuote iPhone. Laitteessa on WiFi- ja 3G-ominaisuudet, eli sillä saa yhteyden internetiin. On hieman vaikea kategorisoida laitetta, kun se ei ole varsinaisesti kämmenlaite, mutta ei myöskään tietokone tai läppäri, ei edes netbook. Onkin puhuttu siitä, että iPadin mukana tuli täysin uusi laitekategoria.

 

iPadin julkaisussa tekniikasta puhuttiin hyvin lyhyesti, ja keskityttiin lähinnä ohjelmistoon, sekä siihen, mitä laitteella voi tehdä. iPhonesta tutut surffailu ja meilien lukeminen ovat tietysti selviö, samoin kuin musiikin kuuntelu sekä kuvien ja videoiden katselu. Nämä toki onnistuvat paremmin iPadilla isomman näytön vuoksi. iPhonelle tehdyt 144 000 ohjelmaa toimivat suoraan iPadissa, ja jatkossa on tulossa myös iPadille räätälöityjä ohjelmia. iPhonen voittokulku on pohjautunut hyvin pitkälti juuri ohjelmien määrään, sekä niiden helppoon hankintaan ja ostamiseen, joka taas suoraan jatkaa samaa kaavaa, jolla aiemmin on ostettu musiikkia ja videoita iTunesista. Uutta iPadin ohjelmistorintamalla on monimutkaisemmat ja raskaammat ohjelmistot. Apple julkisti iPadin julkistustilaisuudessa Mac-puolelta tutun toimisto-ohjelmiston iWorkin iPad-version, joka toimii aika tavalla samoin kuin tietokonepuolen isoveljensä. Käyttöliittymä on toki erilainen, mutta toimiva.

 

Vanhaa tavaraa uudessa paketissa?

 

Iso juttu laitteen julkaisun lisäksi oli digitaalisen kirjakaupan lanseeraaminen. iTunes Music Storen ja App Storen seuraksi tuli iBookstore, josta voi ostaa digitaalisia lehtiä ja kirjoja iPadilla selattaviksi. Lukemiskokemus on pyritty tekemään mahdollisimman luonnonmukaiseksi paperin kääntämisefekteineen ja paperimateriaalin simulointeineen. Amazon on ollut Kindle-lukulaitteellaan alan suurin tekijä, ja Apple pyrkii haastamaan Amazonin aseman suurimpana. Apple onkin jo tehnyt useita yhteistyösopimuksia suurimpien julkaisijoiden kanssa materiaalin digitaalisesta jälleenmyynnistä.

 

iPad käyttää julkaisuissaan avointa ePub-formaattia, kun taas Amazonilla on suljettu järjestelmä. Tällä saattaa olla pidemmän päälle paljon merkitystä siinä, että saadaan kriittinen massa aikaiseksi; enemmän käyttäjiä > enemmän julkaisuja > enemmän käyttäjiä. Jos verrataan Kindlea ja iPadia näytön osalta, niin tässä ratkaisee tottumiskysymys. Kindlessä on yksivärinen digitaalinen muste -näyttö, joka on hellempi silmille, ja vastaa kokemuksena paperia. iPadissa on tavallinen tietokonenäyttö, vaikkakin korkealaatuinen, mutta silti taustavalaistu, joka voi ärsyttää silmiä. Mutta on kuitenkin täysvärinäyttö. Kindlella voi vain lukea julkaisuja, kun taas iPadilla voidaan tehdä paljon muutakin, ja esim. uutisartikkeliin voidaan kuvan tilalle laittaa vaikkapa videota.

 

Yhdysvalloissa sanomalehdet ovat olleet luisussa jo pitkään, ja ymmärrettävästi sanomalehtikustantajat ovat innoissaan uusista jakelumahdollisuuksista. Internet on ollut vakavin uhka sanomalehdille; moni lukee uutisensa netistä ilmaiseksi ja aiemmin kuin ne ilmestyvät sanomalehdessä. Tässä on kaksi hankalasti sanomalehdillä taklattavaa asiaa. iPad ratkaisisi ainakin toisen niistä, eli informaation ajankohtaisuuden: uutiset olisivat luettavissa iPadilla heti kun uutinen on kirjoitettu. Toinen on hieman hankalampi, eli hinta. Sanomalehden painamattomuus toki alentaa hintaa jonkin verran, mutta saadaanko hinta sellaiseksi, että korkealaatuista sisältöä voidaan tuottaa, ja silti saadaan tarpeeksi tilaajia? Aika näyttää. Ongelmana on myös se, että ihmiset ovat jo tottuneet siihen, että uutiset saadaan ilmaiseksi. Tämä on kustantajan näkökulmasta järjetön ja kestämätön tilanne: miksi ihmeessä uutisia pitäisi saada ilmaiseksi, kun niiden tuottaminen kuitenkin maksaa.

 

On siinä puutteensakin

 

iPad on saanut osakseen jo huomattavasti kritiikkiä. Lähinnä on arvosteltu liittymien puutetta (USB, SD-paikka) ja micro-SIM-kortin käyttämistä tavallisen SIM-kortin sijaan, mutta myös sitä, että näillä näkymin kaikki laitteessa käytettävät ohjelmat on ostettava App Storesta. USB:n ja SD-paikan laitteeseen saa tosin erillisillä adaptereilla, mutta onko niiden käyttö rajoitettu pelkästään kuvien siirtoon, on vielä kysymysmerkki.

 

Suurin kritiikki on kenties kuitenkin kohdistunut iPodista ja iPhonesta tuttuun Flashin puuttumiseen. iPadillakaan ei voi toistaa Flashilla toteutettua materiaalia. Apple on perustellut tätä sillä, että Flash on resurssisyöppö, joka näkyy suoraan akkukestossa (joka on muuten iPadissa hyvä: esim. 10 tuntia videoiden katselua tai kuukauden päälläoloaika), sekä sillä, että Mac-koneissa suurin yksittäinen ohjelmien kaataja on Flash.

 

Todellinen syy lienee politiikassa: Apple käyttää www-tekniikoissaan avoimia ratkaisuja, joita voi kuka tahansa kehittää (Applelta on lähtenyt maailmalle mm. WebKit, johon perustuu useat selaimet, mm. Safari ja Google Chrome). Flash on Adoben omistama suljettu kehitysympäristö, jonka tulevaisuudesta päättää yksin Adobe. Se mitä Adobe päättää Flashillä tehdä (tekniikat, maksullisuus, ohjelmiston lopettaminen jne.), on täysin Adoben päätettävissä, joka hiertää Applea, koska Flash ei ole asia, jota he voisivat kontrolloida.

 

Toinen, ja ehkä tärkeämpi, syy on se, että Flashilla voidaan tuottaa ohjelmia, joita voidaan ajaa selaimessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli Flashia voisi ajaa iPadilla (tai iPod touchilla ja iPhonella), voisivat ohjelmistokehittäjät ohittaa Applen App Storen, joka taas tarkoittaisi Applelle vähemmän tuloja. On tosin mielenkiintoista, miksi iPhonella voi käyttää musiikin kuunteluun esim. Spotifya, kun se on enemmän tai vähemmän suora kilpailija Applen iTunes Storelle.

 

Flash on kiistatta raskas, etenkin Applen alustalla, ja Flashin puuttumiseen voi olla syynä myös se, että mikäli ohjelma on hidas, tulee ensimmäisenä herkästi mieleen, että laite on huono. Tämä on asia, joka on Applelle vakavampi asia kuin Flashin puute.

 

Kaikesta kritiikistä on kuitenkin huomattavissa se sama, mikä oli huomattavissa jo julkistustilaisuudessa, jossa keskityttiin ohjelmistoon ja julkaisemiseen, eikä tekniikkaan. Koska tekniikka on tällaisen laitteen kohdalla loppujen lopuksi sivuseikka.

 

Miksi iPad on olemassa ja mitä se tarkoittaa julkaisutoiminnalle?

 

iPadin olemassaolo on helppo ymmärtää: se tuo lisää tuloja Applelle. Iso näyttö ja nopea prosessori mahdollistavat monimutkaisemmat ohjelmat ja selattavat lehdet rikastettuna interaktiivisilla elementeillä, ja kaikesta tästä Apple voi ottaa siivun välistä, kun kaikki tämä täytyy hankkia Applen kautta. Helppokäyttöisyys ja suhteellisen halpa hinta (perusmalli WiFilla ilman 3G:tä $499 Yhdysvalloissa) tuovat käyttäjiä sellaisistakin ryhmistä, jotka eivät muutoin juuri tietokonetta käyttele.

 

Jos laite on hankala käyttää, niin sitä ei oteta käyttöön. iPhone jo osoitti sen, että helppokäyttöisyys on avainasemassa suosion saavuttamisessa. Harvat ovat vielä päässeet iPadia testaamaan, mutta ne, jotka siihen ovat käsiksi päässeet, ovat otettuja laitteen helppokäyttöisyydestä ja nopeudesta.

 

Jos kriittinen massa saavutetaan (ja tässä ollaan jo hyvässä alussa: iPad tulee markkinoille maaliskuussa, ja jo tammikuussa mukana oli julkaisijoita, eli sisältöjä saadaan ajoissa, jotta käyttäjät hankkisivat laitteita), niin iPadista voi tulla alusta, jolle julkaistaan yhä enemmän ja enemmän lehtiä ja kirjoja. Ja mikäli iPad menestyy tällä saralla, niin kilpailijoita alkaa ilmestyä joka puolelta.

 

Sanomalehdille iPadin menestys olisi loistava uutinen. Nettipalvelun muuttaminen maksulliseksi on hankalaa, mutta periaatteessa sama sisältö eri paketissa voisi hyvinkin toimia maksullisena tilausperusteisena palveluna. Mainostajalle tämä näkyisi lähinnä siten, että interaktiivisen mainonnan osuus kasvaisi (versus printtimainonta), ja mainonnan ajankohtaisuus saataisi ihan eri tasolle. Esim. tarjoukset voisivat olla tunneittain vaihtuvia, kausittaisen vaihtumisen sijaan. Tällä hetkellä tosin interaktiivinen mainonta hoidetaan yleensä Flashilla toteutettuna, joka ei siis iPadissa toimi, mutta korvaavia tekniikoita, esim. Javascript + AJAX, onneksi löytyy, ja varsinkin tulevaisuudessa HTML5:n ja Canvasin yleistymisen myötä. Videot tulevat myös varmasti yleistymään iPad-mainonnassa.

 

Tulevaisuudessa lienee odotettavissa sisältöjen ristiinlinkitysten lisääntymistä. Mieleen tulee ensimmäisenä esim. tiedon hakeminen netistä suoraan valitsemalla kirjasta tekstinpätkä ja valitsemalla haku netistä. Tai elokuvien product placement vietynä askeleen pidemmälle: näpäytys elokuvassa näkyvän kellon kohdalla avaisi jälleenmyyjän tiedot katsojan sijainnin mukaan (iPadissa on myös GPS).

 

Ostanko itse tuon laitteen? En tiedä vielä. Olen kyllä odottanut näppärän kokoista surffilautaa, jolla voisin myös katsella ottamiani valokuvia tien päällä. Laite myös toimii todella hienona piirtämistyökaluna, jossa piirrosvälineenä toimivat omat sormet. Mutta odottelen vielä kommentteja käyttäjiltä, jotta tiedän millainen laite oikeasti on. Flashin puute tuskin omaa surffailukokemustani haittaa, sillä en yhtäkkiä muista sivustoja, joilla vierailen ja joilla Flash olisi merkittävässä asemassa. YouTubekin toimii nykyään ilman Flashia.

 

Aika näyttää miten laite menestyy, ja muuttuuko julkaisukenttä merkittävästi. Pieniä merkkejä tulevasta on kuitenkin jo Suomessakin nähty: jälleenmyyjät ovat joutuneet lopettamaan ennakkotilausten vastaanottamisen huikean tilausmäärän vuoksi. Ja tämä siinä vaiheessa kun laitetta ei ole kukaan käsissään pidellyt, ja markkinoille tulokin on kuukausien päässä.